MENETELMÄN SYNTY KEVÄÄLLÄ 2013

Kun yhteistyötä aloitettiin Suomen luontokeskus Haltian kanssa, syntyi idea, että mindfulnessin, meditaation ja chi kungin lisäksi voisi tarjota myös jotakin aivan uutta. Kuinka voisikaan valita eri tekniikoista juuri metsään ja luontoon sopivimmat ja voimallisimmat? Taustalla oli myös kokemus monilta ohjatuilta retkiltä, että meditaatio, chi kung ja muut harjoitukset luonnossa saattavat ihmisen nopeammin “metsätilaan”. Myös japanilaisten metsäkylpy, Shinrin-yoku, joka käännetään englanniksi, forest bathing, oli tutkimuksineen inspiroimassa menetelmän kehittämisessä. Aluksi menetelmää kutsuttiinkin forest bathing method -nimellä, mutta selvyyden vuoksi metsään uppoutumisesta tuli menetelmän nimi.

Metsätila on monille luonnossa liikkujille tuttu rauhoittumisen ja läsnäolon kokemus, jossa on myös vahva kokemus aistimusten runsaudesta. Luonto tarjoaa huomiolle yleensä lukemattomia yksityiskohtia, joista voi olla tietoinen. Tämä on toisin kuin esimerkiksi istumameditaatiossa, jossa taas aistimukset voivat kokonaan kadota. Joillekin metsätilaan pääseminen vaatii minuutteja ja joillekin tunteja, että huolet katoavat ja tyyneys vallitsee sekä kokemus metsässä olemisesta syvenee. Metsätilassa on myös erilaisia asteita ja tutkimuksissa on todettu, että jo lyhyt altistus metsäolosuhteille saa aikaan muutoksia fysiologiassa. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19568835

Moni tietää, että kun on muutamia tunteja tai koko päivän metsässä tapahtuu läsnäolon syventymistä. Metsään uppoutumisen menetelmä on oikopolku metsätilaan ja usein avaa erityisten harjoituselementtiensä vuoksi kokemuksia ja oivalluksia, joita pelkkä metsässä oleminen ei välttämättä mahdollista.

Harjoitus lyhimmillään vie noin 20-30 minuuttia, mutta se voi kestää pidempäänkin ja pidemmillä metsäretkillä harjoituksen eri vaiheita voi rytmittää erilaisiin luontopaikkoihin.

 

MENETELMÄÄ VOI KÄYTTÄÄ MISSÄ VAIN

Metsä on usein aistimusten runsauden ja muiden myönteisten vaikutusten vuoksi parhaimpia paikkoja käyttää metsään uppoutumisen menetelmää. Mutta se toimii hyvin myös missä tahansa luonnossa: rannoilla, kallioilla, vuorilla, tasangoilla sekä puistoissa tai vaikka omalla pihalla.

Menetelmän ytimessä on kehotietoisuus, läsnäolon syventäminen ja ympäristön aistiminen sekä turhan unohtaminen. Siksi sitä voi tehdä hyvin myös sisällä tai kaupungissa, vaikka kokemus ei ole välttämättä samalla tavalla ravitsevan tuntuinen kuin luontoympäristössä aistimusten runsaudessa. Läsnäolo ja sisäinen selkeys kuitenkin lisääntyy.

Samoin osia menetelmän voimallisista tekniikoita voi integroida osaksi muita harjoituksia. Voit lisätä niitä esimerkiksi omaan tai opettamaasi joogaliikesarjaan tai meditaatioharjoitukseen.

 

 

 

 

METSÄÄN UPPOUTUMISEN KOLME VAIHETTA

Metsään uppoutumisen kolme vaihetta lyhyesti

 

1) Kehotietoisuus- ja hengitysharjoituksia. Purat stressitilaa ja tulet läsnä tähän ja nyt kehoon. Hengität syvään metsän raikasta ilmaa.

KEHO JA LÄSNÄOLO

 

2) Luonnon aistimista ja huomioimista kaikilla aisteilla. Huomaat, että olet todella metsässä ja läsnäolosi syvenee.

AISTIT JA LÄSNÄOLO

 

3) Lopuksi istu ja unohda -harjoitus vaikka kannon nokassa istuen. Suljet silmäsi ja rentoudut. Unohdat hetkeksi arkesi ja vastuusi. Unohdat maailman ja itsesi. Annat kaiken kadota hetkeksi. Teet sisäisen matkan ja palaat olemiseen.

RENTOUTUMINEN JA OLEMISEEN PALAAMINEN

 

*Avaat silmäsi ja koet kaiken uutena!

 

Lue Voi Hyvin lehden toimittajan kokemus ja kuvaus menetelmästä.

https://www.taivastalo.fi/voihyvin-metsaanuppoutuminen.pdf