Lapset. Mikä ravitsisi ja tukisi pieniä ihmisiä kasvamaan tasapainoisiksi, taitaviksi ja onnellisiksi aikuisiksi. Tässä kolmen idean lähestymiskulma asiaan. Toisaalta tämä on myös jotakin, jota joku voisi sanoa arvopohjaiseksi listaukseksi. Ehkä tämä kuitenkin avaa joillekin uusia näkökulmia lasten kanssa toimimiseen. Ehkä myös ideoita aikuisten kanssa toimimiseen. Ehkä uusia näkökulmia itseen.

Lähestymiskulmana on mahdollistaa kolmea seuraavaa asiaa lasten elämässä: hauskuus, kokemukset ja taidot. Näiden kaikkien tulee olla juuri sopivassa dynaamisessa tasapainossa.

 

 

HAUSKUUS (FUN)

Lapsilla tulee olla hauskaa. Kun lapsilla on hauskaa, niin he ovat usein linjautuneet itselleen merkityksellisen toiminnan kanssa palkitsevalla tavalla.

Ihmiset ovat pitkälle viisaasti itseohjautuvia, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ja sitä tukeva ympäristö. Toimintaterapiakoulutuksessani reilu 15 vuotta sitten teimme pitkän listan siitä mitä kaikkea leikki voi ollakaan. Se on hyvin monipuolinen lapsen kehittymisen tuki, mahdollistaja ja ilmentymä. Leikki on itseohjautuvaa toimintaa parhaimmillaan.

Leikissä tapahtuu myös spontaanisti haastetason ja taitotason sopivan harmonian etsimistä. Haasteen ja taidon oikea tasapaino on flow-kokemuksen yksi tärkeimpiä mahdollistajia. Parhaimmillaan lapsen leikki ja hauskuus on vahvaa flowta, syvää palkitsevaa toimintaan uppoutumista, hetkestä hetkeen.

Ihminen spontaanisti hakeutuu kohti mielihyvää tekemisessään ja voisi sanoa, että mielihyvä on tässä toinen nimi tälle hauskuudelle. Antaa lapsen vapaasti tehdä mitä ikinä hän haluaakaan (turvallista toimintaan) ja ohjautua itse ja näin myös tarjota itselleen juuri sopivia kokemuksia, haasteita sekä taitojen kehittymistä.

Ihmisaivot on viritetty vapauttamaan dopamiinia, silloin kun ihminen onnistuu tai tekee jotakin uutta. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine ja se liittyy mielihyvän kokemukseen ja energiatasoon. Kun aikoinaan savannilla löysimme syötäviä juuria tai pähkinöitä aivomme palkitsi hyvästä toiminnasta, joka oli myös elossapysymisen kannalta hyödyllistä. Kun lapset rakentavat majaa ja ratkaisevat rakentamiseen liittyviä ongelmia ja löytyvät juuri sopivia keppejä majansa kattoon, niin aivot palkitsevat.

Teesiin antaa lasten tehdä mitä haluavat täytyy huomata se poikkeus, että nykymaailmaan on rakennettu keinotekoisia palkitsemisratkaisuja. Esimerkiksi tietokonepelit on usein rakennettu antamaan erilaisia keinotekoisia pelinsisäisiä palkintoja nopeassa rytmissä pienen ponnistelun jälkeen ja näin ne vapauttavat dopamiinia ja koukuttavat. Pelien hyödyllisyys voi olla hyvin rajallista ja joskus ne ovat haitallisia. Toki on olemassa myös hyödyllisiä opettavia pelejä ja tulevaisuudessa varmaan vielä paljon enemmän.

Samoin internetissä linkkien naksauttelu tai uutisvirran selaaminen facebookissa antaa saman palkinnon nopeammassa tahdissa kuin ihmiset saivat savanneilla. Antaa lasten tehdä vapaasti sitä mitä he haluavat (turvallisuus huomioiden) ihmiselle luonnollisessa ympäristössä ja sopivien apuvälineiden (lelujen) kanssa. Erilaiset apuvälineet ovat aina toki olleet ihmislajin mukana toiminnassa mukana tavalla tai toisella.

 

 

KOKEMUKSET (EXPERIENCES)

Kuinka tarjota lapsille hyvin monenlaisia myönteisiä kokemuksia. Myönteisten kokemusten voisi nähdä reservinä ja voimana, joka myös suojaa elämän väistämättömiltä kielteisiltä kokemuksilta ja toisaalta antaa uskallusta astua uusille alueille ja haasteisiin.

Tätä voisi myös kutsua kohdaksi nimeltä oivallus. Koska kokemukset mahdollistavat usein omakohtaisia oivalluksia ja syvempää ymmärrystä kuin vain kirjatieto, vai olisiko nykyään melkein täsmällisempää puhua jo monessa tapauksessa internettiedosta.

Kuinka aikuisena voisi tarjota lapselle hyvin monenlaisia myönteisiä kokemuksia. Tämä laajentaa lapsen perspektiiviä elämään ja toisaalta myös mahdollistaa hänelle kokeilla asioita, jotka voisivat olla hänelle luontaisia tai josta voisi löytyä erityislahjakkuutta.

Tässä muutamia ideoita ja joista osan varmasti kohtaa normaalissa elämässä koulussa ja arjessa muutenkin. Osa taas voi olla sellaisia, että niiden tarjoaminen voi vaati aikuisen erityistä apua.

 

Voisitko tarjota lapselle seuraavanlaisia myönteisiä kokemuksia:

 

erilaiset luontokokemukset – ihmiselle lajityypillinen ympäristö

uuden tutkimisen kokemukset

tiedekokemukset

 

mysteerin kokeminen – kuinka ihmeellinen universumi onkaan

erilaisten eläinten kanssa kokemukset

erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa toimiminen

 

yhteisöllisyyden kokemukset

myymisen ja ostamisen kokemukset vaikka kirpputorilla

meditaatiokokemukset

 

rentoutuskokemukset

tanssikokemukset

jooga ja chi kung -kokemukset

 

liikuntakokemukset

käsillä tekemisen kokemukset

rakentamisen kokemukset

 

kehotietoisuuskokemukset – esimerkiksi lapsen lempeä taputtelu

esiintymiskokemukset

pelottavien asioiden tekeminen turvallisen aikuisen kanssa

 

taiteelliset kokemukset

matkustamisen kokemukset erilaisilla kulkuvälineillä

erilaisten kulttuurien kokemukset

 

muiden ihmisten auttamisen kokemukset

kiipeilykokemukset vaikka kiipeilykeskuksessa itsevarmistavilla vaijereilla

vesielementin kanssa kokemukset

 

vastuun kokemukset – kasvista tai eläimestä huolehtiminen

kasvien kasvattamisen ja sadonkorjuun kokemukset – elämän kiertokulku

tilanteiden, ihmisten ja leikkien johtamisen kokemukset

 

itsekurin kokemukset

ongelman ratkaisemisen kokemukset

haasteen kohtaamisen kokemukset aikuisen tukemana

itseohjautuvuuden ja valitsemisen kokemukset

 

Voisia sanoa, että kokemukset voivat olla vahvoja myönteisiä oivalluksia ja näkökulmien avautumisia, jotka voivat muuttaa paljon yhdessä ainoassa hetkessä. Taidot taas ovat jotakin jotka kehittyvät aikaa myöten. Aikuinen voi avata kokemusten kautta lapsille paljon erilaisia näkökulmia maailmaan ja taidot sitten auttavat toimimaan maailmassa, jonne kokemukset ovat avanneet ovia ja ikkunoita. Elämä tulee antamaan meille kaikille monenlaisia kokemuksia ja näenkin, että aikuisten tehtävä on mahdollistaa lapsille paljon erilaisia myönteisiä kokemuksia.

 

TAIDOT (SKILLS)

Tietoa on nyt ja tulevaisuudessa vieläkin helpommin saatavilla ja tiedon päivittyminen ja lisääntyminen on jo nyt nopeaa ja tulee olemaan tulevaisuudessa vielä nopeampaa. Siksi taidot tulevat olemaan erityisen arvokkaita. Taidot kehittyvät tehdessä ja toistaessa. Lapset kehittävät arjessa taitojaan jatkuvasti, mutta on myös tilanteita, joissa vanhemmat voisivat olla erityisen apuna. Hauskuuden ja kokemusten kautta voi löytyä myös erityisiä kiinnostuksen kohteita, joihin liittyvien taitojen kehittäminen kannattaa.

 

Tässä muutamia taitoja.

Ehkä yksi tärkein on sitkeän tekemisen taito. Eli uskallus yrittää, epäonnistua, onnistua, kokeilla, uudestaan ja uudestaan. Psykologit neuvovatkin kehumaan aina yrittämistä eikä onnistumista tai lopputulosta. https://www.psychologytoday.com/blog/the-power-prime/200909/parenting-dont-praise-your-children

Itsekuritaidot ja itseohjautuvuuden taidot.

Tietoisuustaidot. Tietoisuustaidot ovat kaikkia muita taitoja ohjaava taito. Ymmärrys kuinka ohjata omaan huomiotaan ja suojella huomiotaan virike- ja informaatiovirrassa.

 

Tunnetaidot – tunteiden sanoittaminen ja säätely. Vuorovaikutustaitojen perusta. Empatia.

Vuorovaikutustaidot erilaisten ihmisten kanssa – melkein kaikki hyvä (ja huono) elämässä tulee muiden ihmisten kautta.

Esiintymistaidot ja vaikuttamisen taidot. Yksi-monelle-taidot. Jokainen meistä vaikuttaa aina jatkuvasti kaikkiin ympärillämme tavalla tai toiselle. Kuinka tämän vaikutuksen voisi muuttaa myönteisemmäksi sekä lisätä sitä. Voisiko myös lasten vaikuttavuutta tukea tai pitää huolta, että luontainen karisma ei katoa ikääntymisen myötä?

 

Mitä haluan -tietämisen taito, joka mahdollistaa myös sen tietämisen mitä en tahdo. Tämä mahdollistaa taas rajojen asettamisen taidon kehittymisen. Mitä haluan juuri nyt (intuitiota lähentelevä taito) ja mitä haluan tehdä ajassa (tulevaisuudessa) eli harrastaa, työkseni, minkälaisia ihmisten seurassa haluan viettää aikaani. Olenkin joskus tiivistänyt elämän kolme tärkeintä taitoa kolmeen: meditaatio/olemisen taito (mahdollistaa itsetuntemusta), mitä haluan -tietämisen taito ja vuorovaikutustaidot + tarvittavat konkreettisen tekemisen taidot.

 

Kolme hyödyllistä perustaitoa kaikille lapsille, jotka tukevat kaikkea muuta.

Musiikkitaidot. Instrumentin soittaminen on tutkimusten mukaan hyvin hyödyllistä lapselle monella tavalla. https://www.theguardian.com/education/2016/oct/24/want-to-train-your-brain-forget-apps-learn-a-musical-instrument

Liikuntataidot. Samoin liikunnalliset taidot tukevat monia muita taitoja. https://www.sciencedaily.com/releases/2016/06/160629105758.htm

Meditaatiotaidot. Mahdollistavat monia myönteisiä asioita tutkimusten mukaan. Samoin antavat lapselle menetelmän, jolla tukea oman itsesäätelyä. https://www.forbes.com/sites/alicegwalton/2016/10/18/the-many-benefits-of-meditation-for-children/#5d8606d3dbe3

 

Tiedonetsimisen taidot. Kuinka löytää ja analysoida tietoa sekä sen luotettavuutta.

Ajatteluntaidot. Kuinka osata muovailla tilanteesta kysymys (ongelma) ja löytää ratkaisuja. Kuinka liikkua vapaasti abstrakti-konkreettinen-janalla. Ideoimistaidot.

Intuitiotaidot. Kuinka kyetä katsomaan asioita ja tilanteita myös rationaalisen näkökulman lisäksi muista näkökulmista sekä kyetä havaitsemaan tilanteisiin ja ympäristöön liittyviä ei niin ilmeisiä vihjeitä ja tietoja. Etenkin kun tietoa on niin paljon, että ei voi tehdä suoraa rationaalista päätöstä on intuitiosta hyötyä. Kuunnella “gut feeling”. Usein kehomme tietää asioita jo ennen tietoista mieltä. Monet alojensa huiput usein painottavat intuition tärkeyttä.

 

 

Toki monet muut koulussa ja yleisesti elämässä opittavat taidot ovat tärkeitä, mutta tässä oli muutaman erityisen taidon kokoelma. Aina tulee huomioida taidot, jotka ovat lapselle luontaisia tai erityislahjoja ja kuinka niiden kehittämisessä aikuinen voi olla tukena. Kaikkien ei välttämättä kannata käyttää aikaansa musiikkiin, vaikka se monella tavalla hyödyllistä olisikin. Erityislahjat voivat olla aivan muualla.

Kun pohtii taitoja, joiden kehittäminen vaatii paljon sitkeää toistoa tai kokemuksia, jotka avaavat uusia näkökulmia ja ikkunoita elämään, niin voikin yhtäkkiä tulla kovin suoritus- ja tavoiteorientoituneeksi ja unohtaa, että elämä on tässä ja nyt.

 

Toiminnat eivät voi vain aina tähdätä tulevaisuuteen. Ja on tärkeää, että hauskaa on juuri nyt. Kokemukset ja taitojen kehittäminen tulee olla pääosin tai pelkästään hauskaa. Tässä voi olla erilaisia arvostuksia. Näkökulmani on, että jos tekee jotakin asiaa ja tavoittelee suuria, mutta ei nauti itse matkasta, niin on valinnut väärän unelman tai tavoitteen, joka ei ehkä ikinä ollut oma tai itselle luontainen. Siksi hauskuus on tärkeä ja ehkä syystäkin ensimmäisenä listassa, joka ei kuitenkaan ole tärkeysjärjestyksessä. Voi olla hyvä ajatella näitä kolmea kolmion kärkinä kaikki kaikkiin vaikuttamassa.

 

Parhaimpia hauskoja hetkiä ja uusia kokemuksia lasten kanssa,

Jarko Taivasmaa

Tags: elämän tärkeimpiä asioita, hauskuus, kokemukset, lapsi, lasten tukeminen, onnellisuus, taidot, valmennus
Posted in BLOGI JA TAPAHTUMAT