Elämän rytmit ja tasapaino

| Tuesday, November 29th, 2016 | Comments Off on Elämän rytmit ja tasapaino

Jokaisella meistä on yhtä monta tuntia vuorokaudessa. Miten jaamme aikamme?

Tällä kertaa tarkoituksena blogissa on valaista ja hahmottaa päivää sekä arkea muutamista eri näkökulmista. Näin voi ehkä saada ideoita ja keksiä uusia entistä toimivampia tapoja rytmittää päivää, pitää huolta itsestään ja lisätä tuottavuutta. Ennen kaikkea ideana on tarjota pieni objektiivinen läpivalaisun hetki jokaiselle. Nyt näkökulmana on ennen kaikkea yksittäinen arkipäivä.

 

 

TOIMINTATERAPIAN NÄKÖKULMA

Ensimmäinen näkökulma hahmottaa päivää on toimintaterapiasta. Klassinen jako on nähdä päivä koostuvan kolmenlaisista toiminnoista: itsestä huolehtimisesta, tuottavista toiminnoista ja vapaa-ajan toiminnoista.

Itsestä huolehtimisen alueeseen kuuluvat esimerkiksi uni, lepo, ruuanlaitto, syöminen, suihkussa käyminen ja pukeutuminen. Tuottavat toiminnat sisältävät esimerkiksi ansiotyön, kotityöt, opiskelun ja vapaaehtoistyöt eli toiminnat, joissa ollaan tavoitteellisia, ilmennetään itsekuria ja kannetaan vastuuta. Vapaa-ajan toiminnat taas sisältävät toimintoja, joissa ei tarvitse saada aikaan erityisiä tuloksia. Sellaisia ovat esimerkiksi erilaiset harrastukset, ulkoilu, ihmisten tapaaminen, pelien pelaaminen, television katsominen yms.

Toisaalta moni toiminta voi osua eri alueille eri ihmisillä. Huippu-urheilijalle urheilu on tuottavaa toimintaa, monelle meistä vapaa-ajan toimintaa ja jotkut sanoittavat sen itsestään huolehtimisen toiminnaksi. Hyvä on myös huomata, että jotkut ovat vapaa-ajan toimintojensa, vaikka urheilun, suhteen niin kunnianhimoisia, että ne saattavatkin muotoutua tuottavien toimintojen kaltaisiksi.

Osa-alueita kannattaa mietiskellä syvemmin ja huomioida, että tuottavat toiminnat eivät haukkaa lopulta melkein koko päivää. Ilman tavoitteita olevien vapaa-ajan toimintojen taas joskus voikin huomata soljahtavan vain television katsomiseksi tai netissä roikkumiseksi. Olisiko paljon ravitsevampaa käyttää tuo tunti tai kaksi vaikka ulkoiluun tai tehdä kaverin/kumppanin kanssa “kehotyöskentelyvaihtarit” eli ensin toinen hieroo toista 30 min ja sitten vaihto? Jos ei osaa vielä tehdä kehotyöskentelyä, niin voi opiskella. Tässä on hieno tutkimusmatkan paikka. Yleisesti voi kysyä itseltään, että ravitseeko ja elävöittääkö vapaa-ajan toiminnat vai eivät?

 

 

4 SYKLIÄ

Tämä malli sai ideansa Tai Lopez -nimiseltä youtube-markkinointistaran kolmesta syklistä ja siihen sitten lisäsin vielä yhden eli ensimmäisen syklin.

 

I KÄYNNISTYS

Miten käynnistät päiväsi? Tämä vaikuttaa koko loppupäivään. Tässä vaiheessa voit olla kaikkein vapain valitsemaan mitä haluat, koska myöhemmin muut ihmiset voivat asettaa sinulle erilaisia vastuita ja odotuksia. Nyt kerää voimasi kasaan – aivan kuin jännittäisit jousta, jotta seuraavassa syklissä nuoli voi lennähtää voimalla ja tarkasti kohti maalia. Tästä vaiheesta on myös hyödyllinen vanhempi blogiteksti http://www.taivastalo.fi/2013/08/taydellinen-aamu/

 

II TÄRKEÄT TEHTÄVÄT

Lopez arvioi, että laadukkainta toiminta-aikaa voi olla korkeintaan kolme tuntia päivässä. Olethan rytmittänyt hyvällä tavalla tärkeimmät ja haastavimmat tehtävät tähän vaiheeseen. Anna tässä vaiheessa luovuutta ja uusia näkökulmia vaativien tehtävien saada huomiota. Saattaa olla hyvä jättää vaikka sähköpostien käsittely iltapäivään toki kaikki riippuu omista tehtävistä, että miten kannattaa toimia.

 

III AUTOMAATTIOHJAUKSESSA

Joidenkin antropologien mukaan ihmisen koko “työpäivä” on ollut 2-6 tuntia aikojen alussa. Tämä aika on sisältänyt siis ruuan etsimisen sekä valmistamisen. Voikin ajatella, että nykyihmiseltä saatetaan vaatia keskittynyttä toimintaa ja “työtä” paljon enemmän kuin mihin meidät onkaan alunperin “suunniteltu” savannilla elävänä lajina. Eli tähän sykliin kannattaa laittaa rutiininomaiset toiminnat ja helpot tehtävät. Usein myös lounaan jälkeen parhain terä voi olla poissa. Voikin esittää idean, että jos laittaisi tukevammat ateriat aamuun ja työn jälkeen ja pitäisi tietoisesti lounaan kevyempänä. Jotkut arvioivat, että päiväunet olisivat ihmisille lajityypillisiä, niin silloin nekin varmaan osuisivat tähän vaiheeseen.

 

IV PALKITSEMINEN

Tämä on lienee ilmeselvä, mutta kuitenkin palkitsemmeko itseämme todella päivän jälkeen? Teemmekö asioita, joista nautimme ja jotka ravitsevat meitä sekä todella tuntuvat palkinnoilta. Vai jatkuvat toimintaterapian tuottavat (työ) toiminnat kunnianhimoisten harrastusten kanssa. Lopez sanoo, että jos ei ole todella tehnyt asioita päivän aikana ja saanut aikaan, niin silloin tämä vaihe jätetään väliin tuolta päivältä. Tässä lienee haetaan itsellemme aivoihin ehdollistumaa, että kovasta yrittämisestä saamme palkinnon. Tämä vaihe on erityisen tärkeä seuraavan päivän II-syklin onnistumisen kannalta Lopezin mukaan.

 

Toimivatko sinulla nämä neljä sykliä hyvin? Jos tuntuu, että arki ei aivan solju niin kuin voisi, niin voisiko toimintaterapian kolmijako tai neljän syklin malli antaa vinkkejä. Mille tai mihin kaikkiin alueisiin pitäisi mahdollisesti tehdä muutoksia?

 

Parhainta tuottoisaa palkitsevaa arkea,

Jarko Taivasmaa

Comments are closed.