Tässä on lyhyesti pieni osa eräästä yritysvalmennuskokonaisuudesta. Monet oivallukset ovat hyvin siirrettävissä myös perhe-elämään, ystävyyssuhteisiin ja kaikille elämän osa-alueille pieni muutoksin.

Ideana on siis laajentaa näkemystä siitä, kuinka monella eri tasolla voi antaa työkavereille, asiakkaille ja oivaltaa, että hei, minullahan on aika paljon annettavaa itse asiassa. Tämä runsauden ja rikkauden kokemus tekeekin antamisesta hauskaa, koska otsahan menee usein ryppyyn siitä, kun kokee pinnistävänsä ja antavansa kaiken mitä on ja liikaakin, koska on pakko.

Jos kokee olevansa sisäisesti hyvin rikas ja hyvän lähteen äärellä, niin antamiselle ja palvelulle ei ole psykologista rajaa. Vain sisäisesti köyhä ihminen joutuu laskemaan ja tarkkailemaan antamisiaan ja saamisiaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ei tulisi olla järkevä ja taloudellinen. Usein kaikkein korkeimmat oivallukset ja tulokset syntyvät siitä, että samanaikaisesti pystytään yhdistämään ja pitämään läsnä hyvin erilaisia ja ristiriitaisiakin elementtejä.

Tarkoitus ei ole toki jäädä mietiskelemään näitä, vaan saada kaikki ilmentymään luonnollisesti ja spontaanisti erilaisissa elämän ja antamisen tilanteissa. Luonnollisin ja hedelmällisin tapa on tietysti antaa läsnäolon ja huomion johtaa koko prosessia.

 

 

1-2) Nämä ovat kaikille meille ihmisille samat tehtävästä tai elämäntilanteesta riippumatta ja jokaisena hetkenä käytettävissä palvelussa.

 

1) HENKINEN TASO: huomio ja läsnäolo

Huomio on rakkautta. Tämä on yksi tapa määritellä rakkaus, aika täsmällinen itse asiassa. Kun ihminen antaa huomiota, antaa hän yhden hetken rajallisesta elämästään jollekin. Voiko antaa arvokkaampaa? Ehkä täyttää konkreettisella tasolla tarpeita.

Vaikka tämä on yksi syvimpiä antamisen tasoja, on se kuitenkin pohjimmiltaan vaivaton, koska jokaisena hetkenä huomion “säde” katsoo ulospäin. Nyt vaikka tätä sanaa.

Huomion on laitettava tai se menee johonkin jokaisena hetkenä esimerkiksi aistittavaan todellisuuteen tai mieleen (tulevaan, menneeseen, muihin paikkoihin tai aistittavan todellisuuden arvosteluun). Huomioitaan ei voi säilöä ja kerätä seuraavan hetkeen – se on käytettävä nyt! Toki meditaatio voi kirkastaa ja helpottaa huomioimista.

Tässä tasossa jokainen meistä on myös samalla viivalla, koska jokaisella meillä on huomio / hereillä olemisen tila (joka usein meditaatiossa käy ilmeisemmäksi).

 

2) INHIMILLINEN TASO: myönteinen ihminen-ihminen-yhteys

Ihminen lajityypillisesti viihtyy ryhmässä ja on arvioitu, että ihmiselle lajityypillinen ryhmäkoko olisi 10-30 yksilöä. Eli lajina kaipaamme hyväksyntää, ystävällisyyttä ja arvostusta. Missä tahansa tilanteessa voi kehua, tukea ja nostattaa muita.

Myönteisyys, luottamus ja mahdollisuuksien havaitseminen tukee meitä lähestymään asioita aivojen uusien alueiden kautta (otsalohko ja aivojen kuorikerros).  Ne vapauttavat meitä tulkitsemasta tilanteita aivojen vanhempien alueiden kautta (esim. limbinen järjestelmä), jotka jaamme myös monien eläinlajien kanssa.

Savanneilla ihmiskunnan alkuaikoina pieni rasahdus pusikossa oli hyödyllistä tulkita suurena uhkana eli oli hyödyllistä liioitella riskejä. Nykymaailmassa uhkien liioittelu ja käsittely aivojen vanhojen alueiden kautta estää usein luovuutta ja myönteistä vuorovaikutusta.

 

3-4) Näillä tasoilla olemme usein hyvinkin yksilöllisiä.

 

3) LAHJAN TASO: ainutlaatuiset lahjat ja taipumukset

Ainutlaatuiset erityiskykymme ja taipumuksemme, jotka tekevät joistakin meistä toimissamme ja ilmaisussamme hauskoja, spontaaneja ja leikkisiä.  Taas toiset välittävät selkeyttä ja tarkkuutta. Heidän seura saa meitäkin kohtamaan asiat ja tilanteet tarkkaavaisemmin. Nämä lahjat on saatava esiin ja käyttöön. Kysymys kuuluukin:” Missä asioissa huomiosi vaeltelee päivittäin, mitä teemoja pohdiskelet ja mitä haluat lisää elämääsi?”. Usein nämä ovat niitä asioita, joita ihminen on tullut tänne myös antamaan omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Tässä tasossa on eroja. Kuinka hyvin olemme löytäneet ainutlaatuiset taipumuksemme ja kuinka paljon tuomme niitä esiin? Kuinka paljon olemme niitä kehittäneet ja kuinka paljon ne kukoistavat? Kuinka paljon seuraamme sisäisiä taipumuksiamme ja kuinka paljon ohjaudumme ulkoisten ehdollistumien, ohjelmien ja konsensustranssin pohjalta (consensus trance)?

 

4) AMMATILLINEN TASO: työtehtävä

Bisneksen tai työtehtävän ytimen voi viedä abstraktiin huippuun ja yksinkertaistaa seuraavaan: minkälaisen myönteinen muutoksen mahdollistat asiakkaan todellisuudessa? Tähän abstraktioon pääsee usein pohtimalla konkreettisen tason toimia. Kun saa tarjoamansa myönteiset muutokset kiteytettyä itselleen abstraktilla tasolla, niin tämän jälkeen voikin usein havaita monia uusia tapoja toteuttaa omaa ydintehtäväänsä konkreettisella tasolla. Harjoitus on hyppy konkreettisesta abstraktiin ja takaisin. Tämä on harjoitus paikallaan jokaiselle työntekijälle ja yritykselle.

 

Toivottavasti nämä neljä kohtaa innostivat sinua ja inspiroivat antamaan siitä sisäisestä rikkaudesta, jonka äärellä aina olet. Aina voit antaa ihmisille läsnäoloasi ja huomiotasi, vaikka muuta ei tarvita. Tällainen herkkä havainnointi auttaa usein myös huomioimaan tilannetta pintaa syvemmältä ja ehkä saatakin löytää jotakin annettavaa myös muilla tasoilla. Kuuntelu, katselu ja huomioiminen edellä eteneminen auttaa myös välttämään turhan avun tuputtamista.

Keväällä on tulossa avoimia valmennuskokonaisuuksia, joissa muun muassa syvennytään näihin tasoihin ja kirkastetaan mitä kaikkea hyvää annettavaa on muille ja itselleen.

 

Hyvää hyvän välittämistä,

Jarko Taivasmaa

Tags: antaminen, elämän tärkeimpiä asioita, huomio, lahjat, läsnäoloa, palvelu, työtehtävä, valmennus
Posted in BLOGI JA TAPAHTUMAT